Luumäelle muuttaneen perheen tarina
Laura Kiretti, Hugo ja Sami Sivonen
Ennen Luumäelle muuttoa Sami Sivonen ja Laura Kiretti asuivat viisi vuotta Pirkkalassa. Sami työskenteli osa-aikaisten ohjaustöiden parissa ja Laura kävi töissä Tampereella. Pari asui poikansa Hugon kanssa kerrostalossa, jossa he tutustuivat vain muutamiin perheisiin. Ympärillä oli paljon ihmisiä, mutta juuri ketään ei tullut kohdanneeksi. Miltei kaikki oli lähellä. Perhe hyödynsi lähistöllä olevia ulkoilualueita. Hugon päiväkoti sijaitsi kävelymatkan päässä kodista. Lisäksi seudulla järjestettiin paljon tapahtumia, joihin perhe osallistui.
Muuttoa oli pohdittu jo jonkin aikaa, kun Laura ja Sami törmäsivät uutiseen syksyllä 2021, jossa kerrottiin kampanjasta etsiä someperhe tuottamaan sisältöä elämästään Luumäellä. Kyseessä oli vuoden mittainen sopimus, jonka perusteella perhe sai asua Luumäen Asuntojen rivitaloasunnossa some-työtä vastaan.
Pari oli pohtinut Luumäkeä yhtenä asuinpaikkana aiemminkin, joten tilausuus oli täydellinen ja siihen tartuttiin. Luumäen ohi oli ajettu usein töiden vuoksi. Lisäksi joitakin Samin sukulaisia asui tai omisti loma-asunnon Luumäellä. Yksittäisillä tonteilla perhe oli siis jo vieraillut.
Oman kodin portailla
Luumäelle saavuttuaan perhe ihastui ensimmäisenä kauniiseen luontoon ja ystävällisiin ihmisiin. Erityisen viehättävä näky avautui Lepolan ulkoilualueella. Sivonen kuvailee muuttoa hyppynä tuntemattomaan. ”Välimatkat ja kulkeminen mietityttivät. Lisäksi pohdimme, kuinka asukkaat ottaisivat vastaan. Tiesimme, että Luumäellä on paljon tapahtumia ja toimintaa kesäisin, mutta olisiko se talvella hiljainen?”
Laura kertoo ennen muuttoa arvelleensa, että ihmiset pienellä paikkakunnalla kyllä tunnistavat heidät, esimerkiksi perheen koiraa ulkoiluttaessa. Oletuksena oli, että ihmiset kääntävät katseensa pois, mutta tosin kävi. Ihmiset pysähtyivätkin vaihtaman kuulumisia.
Laura ja Sami tutustuivat tulevaan naapuriinsa käydessään katsomassa asuntoa. Silloin naapuri oli tullut tervehtimään ja totesi ”Täällä moikataan kaikkia, ainakin naapureita.” Myöhemmin kävi ilmi, ettei naapuruus käsittänyt vain seinänaapureita tai samassa talossa asuvia, vaan milteipä koko kylää. Muutettuaan perhe sai kutsun lumilinnan avajaisiin. ”Olihan siellä se lumilinnakin”, avajaisia käytetiin paremminkin tekosyynä tutusta perheeseen.
Tutustuttuaan paikallisiin asukkaisiin pari pääsi nopeasti mukaan paikallisiin yhdistyksiin sekä järjestämään monenlaista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. ”Parasta Luumäessä on leppoisa ja avoin ilmapiiri, ihmiset kohtaavat toisensa lämmöllä.”
Pirkkalasta perhe jäi kaipaamaan vain monimuotoisempaa kulttuuritarjontaa. He uskovat, että Luumäeltä löytyy osaamista moneen ja aikovatkin tulevaisuudessa olla osana toteuttamassa kulttuuritoimintaa. Haaveissa on päästä osaksi uutta tapahtuma, joka yhdistää useita luumäkeläisiä toimijoita.
Ensimmäisen vuoden jälkeen perhe päätti jäädä asumaan Luumäelle. He asuivat jonkin aikaa samassa asunnossa, mutta muuttivat tämän vuoden alussa lyhyen matkan päähän omakotitaloon, jonka takapihalta aukeaa näkymä Kivijärvelle. ”Luumäellä on ihmisen hyvä olla ja elää. Koirakin sen tietää.” Sivonen toteaa. Sami ja Laura kokevat, että heillä on Luumäellä kaikki tarvittava: omakotitalo, ystäviä sekä Kivijärven läheisyys ja luonnonrauha. Erityisen mielekkääksi he kokevat vapaaehtoistyön.
Syksyllä Hugo aloitti luokan Kangasvarren koulussa, johon hän pääsee koulukyydillä. Koulupäivän jälkeen koululla järjestään monenlaista harrastustoimintaa, kuten teatterikerho. Kerhotoiminnan jälkeen kotiin ennättää vielä myöhemmällä koulukyydillä. Laura jatkaa työskentelyä lastenhoitajana kunnan varhaiskasvatuksessa, jossa hän on saanut työskennellä vakituisena jo noin vuoden. Sami tekee freelancerina teatteriohjauksia sekä esiintyy Luumäellä ja lähikunnissa.
Teksti ja kuvat Aune Hietaranta