Ensimmäisen maailmansodan maalinnoitteet

Vähiten tunnettu vaihe Luumäen linnoittamisessa on I maailmansodan aikaiset venäläisten tekemät linnoitteet. Venäläiset tekivät linnoitustöitä Suomessa vuosien 1914-1917 aikana. Rakentamisen syynä oli pelko saksalaisten hyökkäyksestä Suomen kautta maitse Pietariin. Maihinnousun oletettiin tapahtuvan länsirannikolla, koska Suomenlahdella oli vahva rannikkotykistö. Lännemmäksi tehtiin viivytysasemia, mutta Luumäen kautta kulkeva linja rakennettiin taisteluita varten.

Luumäellä rakentaminen tapahtui pääosin vuosien 1916-1917 aikana. Linnoitusrakenteita on useassa linjassa Kivijärvestä etelään sekä Suur- Urpalanjärven ja Elkiänjärven välisellä alueella. Täältä linja kaartaa Ylämaan suuntaan. Kasemattien eli asepesäkkeiden ja taisteluhautojen lisäksi rakennettiin miehistön suojaksi majoituskorsuja eli lintaaseja sekä rakennettiin linjan taakse tykkiteitä. Luumäelle rakennettiin juoksu- ja yhdyshautoja noin 60 km, lintaaseja yli 300 kpl ja tykki- ja huoltoteitä 12 km.

Kaikkiaan Suomessa I maailmansodan linnoitustöihin arvioitiin ottaneen osaa 100 000 henkilöä. Linnoitustöitä johtivat venäläiset sapöörijoukot, töissä oli venäläisten sotilaiden lisäksi suomalaisia työmiehiä sekä naisia. Joukkojen majoittaminen ja osin muonittaminen oli rasite alueen kylille, mutta ne toivat myös lisäansioita. Kun taloihin ei enää väkeä mahtunut, niin rakentajia varten tehtiin parakkikyliä. Sodan loputtua ja Suomen itsenäistyttyä linnoitustöiden aikaiset vahingot jäivät suomalaisten maksettaviksi. Luumäellä korvauksia sai yli 130 tilaa ja suurimmat korvaukset maksettiin hakatuista metsistä ja maksamattomista vuokrista. Suomen itsenäistymisen yhteydessä linnoitteet menettivät merkityksensä.

Tuon aikaisista rakenteista on jäljellä enää kaivannot ja osa linnoitteista on tuhoutunut Salpalinjan rakentamisen yhteydessä etenkin Kivijärven eteläpuolella. Eri sotien aikaiset kaivannot voidaan erottaa toisistaan rakenteen yksityiskohtien ja sijainnin perusteella, muun muassa taisteluhaudan muoto on ollut eri. I maailmansodan taisteluasemat ovat pääosin mäkien länsirinteillä, Salpalinjan vastaavasti itärinteillä. Kivijärven eteläpuolista tieyhteyttä pidettiin tärkeänä vihollisen hyökkäyssuuntana molempien linnoitteiden rakentamisen aikana, suunta on vain ollut eri.

Kotkaniemi sijaitsee lähellä sekä I maailmansodan aikaisia venäläisten rakentamia linnoitteita että Salpalinjaa. Kotkaniemeen kärjessä on venäläisten tekemä tuliaseman paikka, jossa on mahdollisesti ollut kahden kevyen tykin tai konekiväärien muodostama patteri. Tuliasemissa on ollut kivillä peitetyt 6 x 3 metrin hirsirakennukset. Kotkaniemen isäntä Ukko-Pekka kutsui näitä aikoinaan kasemateiksi. Ampumasuunta on ollut koillisen suuntaan. Tarkoituksena on ollut estää vihollisen maihinnousu tai jään yli tapahtuva hyökkäys Askolan taaemman aseman sivustaan ja taustalle.